Koti ja asuminen
Puhtaampaa sisäilmaa
Hengitysilman epäpuhtaudet aiheuttavat toisille hengitysvaikeuksia etenkin, jos niihin on muutenkin jo taipumusta. Hengitysilman laatu onkin erityisen tärkeää allergiaa ja astmaa sairastavien kannalta.
- Puhtaan sisäilman sekä asumisterveyden ja -viihtyvyyden kannalta lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on paras ratkaisu. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon etuina energiansäästön lisäksi on, että kaikkiin huoneisiin saadaan haluttu ilmamäärä, ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa ja sisään tulevaa ilmaa voidaan lämmittää ja suodattaa paremmin kuin muissa järjestelmissä, kertoo Tekniikan tohtori Risto Ruotsalainen, asiantuntijapalvelujen johtaja Allergia- ja Astmaliitossa.
Koneellisen poistoilmanvaihdon eli huippuimurin huonoja puolia ovat, että kylmänä sisään tuleva korvausilma voi aiheuttaa vetoa (tuloilmalämmittimiäkin on kyllä olemassa) ja ulkoilmaventtiileihin ei voi laittaa yhtä hyviä suodattimia kuin ilmanvaihtokoneeseen.
Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmana on edellisen lisäksi, että ilmanvaihdon suuruus riippuu ulkoilman olosuhteista; kylmällä ja tuulisella säällä ilmanvaihto voi olla turhankin suuri ja kesällä olematon. Hyvin suunniteltuina kaikki ilmanvaihtojärjestelmät voidaan toteuttaa riittävän hyvin toimiviksi asuinrakennusten tarpeisiin. Kaikissa ilmanvaihtojärjestelmissä voidaan käyttää ikkunatuuletusta ilmanvaihdon hetkellisenä tehostamiskeinona.
Millaisia ongelmia ja vaikeuksia on havaittu koneellisessa ilmanvaihdossa?
- Taloon on joskus valittu teholtaan liian pieni ilmanvaihtokone, jolloin ei jää riittävää tehostamismahdollisuutta. Ilmanvaihtokanavat ovat rakentamisen jäljiltä likaisia, toisin sanoen niitä ei ole suojattu tai puhdistettu. Ilmavirtoja ei ole säädetty oikein. Järjestelmä aiheuttaa melua, jolloin sitä ei käytetä riittävällä teholla tai laitetaan jopa pois päältä. Tällöin on liian vähän äänenvaimennusta kanavistossa taikka liian pienet kanavat, Ruotsalainen luettelee.
Järjestelmää ei useinkaan huolleta riittävästi. Suodattimet tulee vaihtaa sekä venttiilit ja lämmön talteenotto puhdistaa yksi, kaksi kertaa vuodessa, kanavisto puhdistuttaa vähintään 10 vuoden välein.
- Usein asukkaat eivät myöskään osaa käyttää järjestelmää oikein eli käyttöohjeita ei lueta tai ei saada riittävää käytön opastusta.
Koneellisen poistoilmanvaihdon tyypillisiä ongelmia ovat, että raitisilmaventtiilit puuttuvat, jolloin makuuhuoneiden ilmanvaihto on riittämätön, ja että asukkaat käyttävät huippuimuria lähinnä liesituulettimen tavoin, vaikka sen pitäisi olla toiminnassa jatkuvasti.
Koneellisen poistoilmanvaihdon kunnostus
Ilmanvaihtoa tehostava poistopuhallin saavuttaa teknisen käyttöikänsä noin 20 vuodessa, joten useimmat poistopuhaltimella varustetuista ilmanvaihtojärjestelmistä ovat perusteellisen huollon tai peruskorjauksen tarpeessa.
Tilalle kannattaa vaihtaa uusi puhallin, jonka moottorin kierrosluku on helposti säädettävissä. Talon energiatehokkuus paranee, kunhan ilmanvaihtoa voidaan ohjata tarpeen mukaan. Tyhjänä oleva talo tarvitsee vain pienen ilmavirtauksen, kun taas märkätilojen käytön yhteydessä kosteus on tuuletettava tehokkaasti pois.
Poistoilmakanavat kannattaa puhdistaa. Myös putkien lämmöneristys kylmien tilojen kohdalta on syytä tarkistaa. Oleskelu- ja makuutiloihin on hyvä asentaa suodattimella ja säädöllä varustettu ulkoilmaventtiili.
Lämpöpumpputekniikan kehittyessä ilmanvaihdon perusparannus on usein toteutettu poistoilmalämpöpumpulla, joka siirtää poistoilmasta otetun lämmön käyttöveteen ja talon lämmitysjärjestelmään. Samalla rakennuksen energiatalouskin saadaan uudelle tasolle. Järjestelmän uusiminen edellyttää yleensä uutta ilmanvaihtoputkitusta ja sopivaa vesivaraajaa. Peruskorjauksen yhteydessä lisätyön määrä ja kustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla. Talon lämmittäminen talviaikaan vaatii kuitenkin poistoilmalämpöpumppua täydentävän lämmönlähteen. Yleensä tarvittava lisäenergia tuotetaan järjestelmään sijoitetulla riittävän suurella sähkövastuksella. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä saadaan uusittua lämmönjakotavasta ja järjestelmän laajuudesta riippuen 10 000-15 000 euron investoinnilla.
Lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon asentaminen
Jos talon varsinainen lämmitysjärjestelmä ei vaadi uudistamista ja halutaan hyvä energiatehokkuus, muutetaan painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmäksi. Samalla saadaan lämmön talteenottojärjestelmän ansiosta tuntuva energiahyöty.
Kustannuksia ilmanvaihdon uudistuksesta kertyy 6 000-8 000 euroa. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän asentaminen vanhaan taloon luontuu parhaiten peruskorjauksen yhteydessä, sillä talon on oltava tiivis ja hyvin lämmöneristetty, jotta saavutetaan energiataloudellinen hyöty. Ikkunoiden uusiminen ja lisälämmöneristys parantavat yleensä rakennuksen tiiveyttä.
Myös kanavavetojen suunnittelu ja asentaminen helpottuvat, jos talossa voidaan samanaikaisesti tehdä sisäpuolisia muutoksia.
Rakennuksen pituussuuntaiset putkikanavat asennetaan usein vesikaton reuna-alueella olevaan kylmään ullakkotilaan. Poikittaiset kanavavedot taas saadaan helposti asennettua välipohjaan, jos lattiaremontti on muutenkin suunnitelmissa.